Yhdistetty poistuu – KOK:n perustelut vuoden 2030 talviolympialaisiin

Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) teki historiallisen päätöksen jättää Nordic combined, eli yhdistetty pois vuoden 2030 talviolympialaisten ohjelmasta. Päätös merkitsee yhden perinteikkäimmän pohjoismaisen lajin poistumista talviolympialaisista.

KOK:n mukaan ratkaisu perustuu kolmeen keskeiseen tekijään.

• Lajin heikko kansainvälinen vetovoima: yhdistetty on jo pitkään ollut olympialaisten vähiten seurattu talvilaji.

• Lajin osallistujapohja on kapea: vain muutama maa kilpailee huipputasolla.

• KOK korostaa sukupuolten tasa-arvoa: naisten yhdistetty ei ole koskaan ollut olympialajina.

Päätös on merkittävä muutos talviolympialaisten rakenteessa.

Uudet olympialajit 2030 – Synchro 9 ja Freeride Ski & Snowboard

Vuoden 2030 talviolympialaiset tuovat ohjelmaan kaksi uutta lajia, jotka heijastavat talviurheilun jatkuvaa kehitystä sekä pyrkimystä tavoittaa uusia yleisöjä: Synchro 9, muodostelmaluistelun olympiaversio sekä Freeride, luonnollisessa vuorimaastossa käytävä vapaalaskukilpailu. Molemmat lajit korostavat sekä teknistä taitoa että luovuutta, mutta tekevät sen täysin eri tavoin: toinen ryhmäkoreografian ja synkronoinnin kautta, toinen yksilöllisen linjanvalinnan ja riskinoton kautta.

Synchro 9 on muodostelmaluistelun uusi olympiamuoto, jossa joukkue koostuu yhdeksästä luistelijasta. Kisasuoritus perustuu äärimmäisen tarkkaan ajoitukseen, yhtenäiseen liikkeeseen ja monimutkaisiin muodostelmiin, jotka vaativat sekä teknistä osaamista että taiteellista kokonaisuuden hallintaa. Ohjelma kestää noin neljä minuuttia ja sen aikana joukkueen on esitettävä pakollisia elementtejä, kuten pyöriviä muodostelmia, linjojen vaihtoja ja vaativia siirtymiä. Synkronointi on lajin ydin: pienikin epätarkkuus näkyy välittömästi ja vaikuttaa pisteisiin. Arvostelu perustuu kahteen pääkategoriaan: teknisiin elementteihin sekä taiteelliseen ohjelmakokonaisuuteen. Teknisissä elementeissä arvioidaan liikkeiden vaikeus, puhtaus ja synkronointi, kun taas taiteellisessa ohjelmakokonaisuudessa painotetaan esittämistä, musiikin tulkintaa sekä liikkeen laatua.

Suomen näkökulmasta Synchro 9 on poikkeuksellisen merkittävä lisä olympialajikirjoon. Suomi on jo vuosikymmenten ajan ollut muodostelmaluistelun huippumaita. Suomen joukkueet ovat voittaneet lukuisia MM‑mitaleita ja vakiinnuttaneet asemansa lajin kansainvälisessä kärjessä.

Freeride, eli vapaalasku, edustaa täysin erilaista urheilullista filosofiaa. Laji käydään vuoristossa, jossa urheilija valitsee oman laskulinjansa jyrkässä ja vaihtelevassa rinteessä. Kilpailu ei perustu ennalta rakennettuihin hyppyreihin tai valmiisiin ratoihin, vaan maaston luonnollisiin muotoihin, joita urheilija hyödyntää luovasti ja taitavasti. Freeride korostaa riskinottoa, hallintaa sekä kykyä tehdä nopeita päätöksiä haastavissa olosuhteissa. Arvostelu perustuu viiteen päätekijään: yleisvaikutelmaan, laskulinjaan, tekniikkaan, kontrolliin, laskun sujuvuuteen sekä hyppyihin. Linjan valinta on keskeinen osa suoritusta, sillä rohkea ja vaikea reitti voi tuoda merkittävää lisäpisteytystä. Tekniikassa arvioidaan laskun hallintaa, käännösten puhtautta ja tasapainoa. Hyppyjen kohdalla painotetaan ilmakorkeutta, tyyliä sekä laskeutumisen puhtautta. Yleisvaikutelma muodostuu laskun sujuvuudesta, rohkeudesta ja siitä, kuinka hyvin urheilija hyödyntää maaston tarjoamia mahdollisuuksia.

Suomessa on tiivis vapaalaskuyhteisö, jonka rakentamisessa ovat osaltaan mukana kaksi Lapissa toimivaa valmennusakatemiaa, Muonio Freeride Academy ja Levi Snowsport Academy.

Suomesta on noussut omatoimisesti lajin kehittyessä yksittäisiä urheilijoita lajin huipulle vuosien saatossa. Nyt tiivis ryhmä nuoria laskijoita tavoittelee maailman kärkeä systemaattisessa valmennuksessa.

Vuoden 2030 olympialaisten uudet lajit tuovat ohjelmaan sekä ryhmädynamiikkaa korostavan taiteellisen urheilun että yksilöllistä luovuutta ja rohkeutta vaativan laskulajin. Molemmat lajit heijastavat olympialiikkeen pyrkimystä uudistua ja tavoittaa uusia yleisöjä, ja ne tuovat talviolympialaisiin sekä näyttävyyttä että urheilullista monimuotoisuutta.

Mielipiteeni: oliko yhdistetyn poistaminen oikea päätös?

KOK:n päätös poistaa yhdistetyn vuoden 2030 talviolympialaisten ohjelmasta on merkittävä muutos talviurheilun perinteisiin. Laji on ollut osa olympialaisia lähes vuosisadan, ja sen poistuminen katkaisee pitkän pohjoismaisen jatkumon. Perustelut – heikko kansainvälinen vetovoima, kapea osallistujapohja ja tasa-arvohaasteet – ovat olleet esillä pitkään.

Nykyään myös naiset kilpailevat yhdistetyssä, ja lajin kehitys on viime vuosina edennyt tasaisesti.

Jos olympiaohjelmaa halutaan keventää ja tehdä tilaa uusille lajeille, olisi ollut perusteltua tarkastella laajemmin talvilajien kokonaisuutta. Mielestäni parempi ratkaisu olisi ollut vähentää osa hiihto-, pikaluistelu- ja short track -kilpailumatkoista sekä osa kelkkailukilpailuista. Näin olisi saatu tilaa uusille lajeille poistamatta yhtä lajia kokonaan.

Kun katsotaan vuoden 2030 talviolympialaisten lajipäätöksiä, olen sitä mieltä, että yhdistetyn poistaminen oli perusteltu ratkaisu, vaikka se tuntuu kulttuurisesti raskaalta erityisesti Pohjoismaissa. Laji on perinteikäs sekä urheilullisesti vaativa, mutta olympialaiset elävät ajassa – ja ohjelman on heijastettava sitä, mitä yleisö seuraa ja mitä maailmalla aktiivisesti harrastetaan.

Yhdistetyn ongelmat ovat olleet näkyviä jo pitkään: katsojaluvut ovat olleet heikoimmat kaikista talvilajeista, kansainvälinen kilpailijajoukko on kapea, ja naisten sarjan puuttuminen on ollut ristiriidassa KOK:n tasa-arvotavoitteiden kanssa.

KOK olisi voinut rohkeammin tarkastella myös muita lajeja, erityisesti pitkiä hiihtomatkoja ja muutamia pikaluistelun matkoja, joiden suosio on laskenut ja osallistujapohja kaventunut.

Uusien lajien lisääminen tuntuu mielestäni oikealta suunnalta. Ne ovat visuaalisia, uusia, kasvavia ja vetoavat laajempaan yleisöön. Olympialaiset tarvitsevat lajeja, jotka puhuttelevat sekä perinteisiä katsojia että uutta sukupolvea.

Uudistus oli mielestäni enemmän eteenpäin katsova kuin taaksepäin kumartava.

Blogin kirjoittaja Timo Sallinen on yrittäjä ja urheilumanageri