Vuosi urheilumanagerina - uuden managerin oppeja ja mietteitä

Urheilumanageriksi ei onneksi ole yhtä oikeaa koulutus- tai urataustaa. Itse näen, että erilaiset taidot, tutkinnot ja kokemukset tuovat managerin työhön uusia raikkaita näkökulmia. Työhön voisi ajatella päätyvän kaupalliselta alalta, mutta esimerkiksi itselläni tausta on vahvasti luonnontieteissä. Managerin työ oli kiinnostanut jo vuosia, mutta ala tuntui jopa hieman “mystiseltä”, sillä ei siitä isommin julkisuudessa puhuttu. Monen onnekkaan sattumuksen ja sopivan ajoituksen seurauksena sain maailmanluokan urheilijalta luottamusta sekä mahdollisuuden aloittaa hänen managerinaan. Tottuneena opiskelijana aloin ensimmäisenä selvittää, onko alalle Suomessa koulutustarjontaa, jolla vahvistaa osaamistani. Päädyin suorittamaan Haaga-Helian urheilumanageroinnin osaajakokonaisuutta sekä perustin yrityksen yhdessä siskoni kanssa. Nyt olen toiminut alalla noin vuoden verran ja ajattelin jakaa uuden managerin mietteitä työstä ns. ystäväkirja-tyyppisten kysymysten avulla!

Mikä rohkaisi lähtemään alalle?

Mahdollisuus tehdä jotain luovaa ja päästä hyödyntämään omaa osaamista urheilijoiden tukena. Vapauttavaa yrittäjyyden ja ylipäätään managerin työn aloittamisessa oli tieto siitä, ettei ole olemassa tiettyä oikeaa tapaa toteuttaa sitä. Jokainen suhde managerin ja urheilijan välillä on erilainen. Tämä poisti omalta osaltani huomattavan paljon painetta siitä, teenkö asioita juuri niin kuin niitä kuuluisi tehdä.

Toki yhtenä suurimpana rohkaisevana tekijänä oli myös urheilijan ja minun välinen luottamus. Ilman sitä en olisi tätä mahdollisuutta saanut ja olen siitä äärimmäisen kiitollinen. Urheilijan ja managerin välinen suhde on yhteinen projekti, jota tehdään tiimityönä. Silloin voimme yhdessä määrittää vastuualueet ja meille sopivat toimintatavat sen sijaan, että minun pitäisi yksin tietää kaikki vastaukset tai tehdä päätökset. Työssä on paljon vastuuta, mutta myös vapaus tehdä asioita omalla ja urheilijalle sopivalla tyylillä!

Millaista työn aloittaminen oli?

Uuden opettelua, yrittäjyyteen liittyviä asioiden selvittelyä, innostavaa ja jännittävää. Managerin tärkeimmät työvälineet eli tietokone ja puhelin löytyivät omasta takaa, eli suurta pääomaa yritystoiminnan aloittamiseen ei sen puolesta tarvittu. Siltä osin voisin sanoa, että yllättävän helppoa!

Urheilumaailma on tullut elämäni aikana hyvin tutuksi monen eri lajin kautta, jonka myötä työ on tuntunut alusta asti luontevalta. Vaikka tarkastelen urheilijan arkea nyt managerin näkökulmasta, oma kokemukseni urheilijan roolista helpottaa samaistumaan ja ymmärtämään heidän näkökulmaansa. Siitä on työssä ehdottomasti hyötyä, sillä se auttaa tunnistamaan oikeat hetket asioiden puheeksi ottamiselle ja toisaalta ymmärtämään, milloin urheilijalle on tärkeää antaa tilaa esimerkiksi palautumiseen.

Millaisista palasista managerin arki rakentuu?

Uutena managerina aikaa meni alussa kaikenlaiseen taustatyöhön, kuten urheilijan markkinointimateriaalien suunnitteluun ja kumppanuuksien sisältöjen sekä hinnoittelun miettimiseen. Suurin osa työajasta on kuitenkin kulunut vuoden aikana sopivien yritysten etsimiseen, sähköpostien kirjoitteluun ja yhteydenottoihin. Luonnollisesti pyrkimyksenä on ollut kasvattaa verkostoa ja löytää urheilijalle sopivia kumppaniyrityksiä. Nollasta aloittaminen on aina työlästä, mutta uskon että hyvin tehty pohjatyö palkitsee pitkällä aikavälillä!

Sivutoimisena yrittäjänä on pitänyt myös huomioida työn määrä ja sen sitovuus muun työn ohella. Itse olen työurani alkuvaiheessa yliopistosta valmistumisen jälkeen ja siten arjen palaset hakevat vielä paikkaansa. Urheilijan kilpailu- ja harjoituskausien rytmityksestä riippuen managerin työmäärä ei myöskään ole aina tasaista. On rauhallisempia jaksoja, mutta välillä asioita pitää saada eteenpäin nopeallakin aikataululla. Täytyy osata ennakoida ja varautua siihen, että oikeilla hetkillä tekemistä voi olla huomattava määrä. Pitää pysyä ajan tasalla, mitä urheilumaailmassa tapahtuu ja olla urheilijan tavoitettavissa yllättävienkin tilanteiden varalta.

Parhaat puolet urheilumanagerin työssä?

Tietenkin urheilijat ja urheilu! On hienoa päästä seuraamaan urheilijan menestystä läheltä sekä olla omalta osaltaan mukana tekemässä urheilijaa ja hänen lajiaan tunnetummaksi. Pidän työn sosiaalisesta puolesta ja yhteistyökuvioiden rakentamisesta. Luova työ ja yhdessä ideointi on antoisaa. On myös ollut mahtavaa päästä seuraamaan esimerkiksi yhteistyökampanjan rakentumista kulissien takaa ja näkemään, miten oma työ näkyy käytännössä.

Mikä jännitti tai pelotti?

Vaikka itse yrittäjyyden aloittaminen oli kohtalaisen helppoa, tunsin managerin työtä aloittaessa suurta epäonnistumisen pelkoa. Lähinnä siitä, että mitä jos kukaan ei vastaakaan yhteydenottoihin tai en vain onnistu hankkimaan urheilijalle kumppaneita. Kuitenkin ensimmäinen sähköposti, ensimmäinen positiivinen vastaus, sopimusneuvottelu ja ensimmäinen urheilijalle sovittu yhteistyökumppanuus olivat kaikki käänteentekeviä hetkiä. Jokainen pieni onnistuminen loi askel kerrallaan lisää luottamusta tekemiseen. Omalla kohdallani myös alan koulutus on vahvistanut tuntemustani siitä, että olen vienyt asioita eteenpäin toimivilla tavoilla.

Alussa myös mietitytti, jääkö uutena toimijana yritysten silmissä huomaamatta tai otetaanko meidät vakavissaan, mutta jo ensimmäisen palaverin myötä jännitys osoittautui turhaksi. Kohtaamiset ovat olleet erittäin mukavia!

Mikä managerin arjessa on haastavinta?

Haastavinta työssä on ehkä ollut henkilökohtaisesti hyväksyä se, että asiat eivät tapahdu hetkessä ja kaikki ei ole aina omissa käsissä. Yritysmaailmassa päätöksenteko ei välttämättä ole nopeaa ja vastauksia yhteydenottoihin täytyy usein odottaa. Pitää siis osata sietää tietynlaista epävarmuutta ja keskeneräisyyttä.

Hieman arkisemmista asioista vaikeaa tuntuu välillä olevan ihan vain yrityksessä oikean henkilön yhteystietojen löytäminen ja yhteyden muodostaminen. Siksi positiivisen vastauksen saaminen tuntuu huikealta! Viime vuoden aikana on myös huomannut entistä selvemmin, miten urheilusponsorointi kytkeytyy yritysmaailmaan ja sen muutoksiin. Yritysten tilanteet ja talouden suhdanteet vaikuttavat niin ikään siihen, millaisia mahdollisuuksia yhteistyölle urheilijan kanssa on.

Mikä uutta manageria mietityttää?

Odottamattomat tilanteet ja niissä toimiminen. En koe miettiväni potentiaalisia haasteita aktiivisesti, mutta tiedostan kuitenkin niiden mahdollisuuden. Uutena managerina on useissa tilanteissa ensimmäistä kertaa, mutta uskon, että haastavista tilanteista selviää kysymällä neuvoa ja hyödyntämällä muiden asiantuntemusta. Kaikkea ei tarvitse tietää itse, vaan esimerkiksi juridisissa asioissa voi kääntyä lakiasiantuntijan puoleen.

Yrittäjänä tulee myös pohdittua erilaisia tulevaisuudennäkymiä ja sitä, mihin kaikkeen omaa toimintaa voisi kehittää. On varmasti paljon vaihtoehtoja, joita en ole ensimmäisen vuoden aikana tullut vielä ajatelleeksikaan. Urheilumaailman jatkuvassa muutoksessa koen tärkeäksi seurata aktiivisesti mediaa, tapahtumia ja alan kehitystä.

Lopuksi

Urheilubisnes on täynnä potentiaalia ja haluaisin kannustaa muitakin nuoria rohkeasti kokeilemaan siipiään. Ala tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia, ja mikäli sitä kohtaan on kiinnostusta, se voisi olla oiva paikka myös tarttua yrittäjyyteen - vaikka sivutoimiseen sellaiseen. Urheilualalla tarvitaan monenlaista osaamista urheilijoiden ja managerien lisäksi. Näen inspiroivana mahdollisuutena sen, että manageritoimintaa voi kehittää myös yhdessä eri alojen osaajien kanssa. Ympärilleen voi kasata tiimin, jossa jokainen pääsee keskittymään omiin vahvuuksiinsa!

Kirjoittaja Anna-Sofia Haipus on huippufrisbeegolfari Eveliina Salosen manageri ja Caldera Management Oy:n toinen perustaja.