Agentti, manageri, seura-/joukkuemanageri, kilpailumanageri, asioidenhoitaja – keitä he ovat ja mitä he tekevät?
- toiminnanjohtaja80
- 15.9.
- 4 min käytetty lukemiseen

Urheilun maailmassa termi “manageri” voi tarkoittaa monia eri rooleja, ja sen merkitys vaihtelee lajin, organisaation ja tilanteen mukaan. Olen huomannut, että Suomessa näistä eri rooleista ei ole täysin selkeää käsitystä. Maailmalla on pitkään toiminut suuria manageritoimistoja ja agentuureja, jotka tarjoavat monipuolisia palveluita ja työskentelevät urheilijoiden, valmentajien, artistien ja näyttelijöiden kanssa eri tavoin. Suomessa toimintamalli on ollut hajanaisempi. Kullakin toimialalla on omat käytänteensä, ja erityisesti urheilussa toimijoita on monia lajista riippuen.
”Manageri” voi olla urheilijan agentti, joka neuvottelee pelaajasopimuksia tai manageri, joka keskittyy kaupallisiin asioihin ja hoitaa monipuolisesti urheilijan asioita. Hän voi myös olla urheiluseuran General Manager, joka vastaa joukkueen koko operatiivisesta toiminnasta. Lisäksi monilla kansainvälisillä lajiliitoilla on tiukat säännöt siitä, kuka voi toimia urheilijan edustajana tai joukkueen managerina. Tässä blogissa tarkastellaan urheilun eri managerirooleja, niiden vastuualoja ja mitä vaatimuksia kuhunkin rooliin liittyy. Roolit voivat olla osin ristikkäisiäkin riippuen toimijan osaamisesta.
1. Joukkueurheilijan agentti ja manageri
Suomessa agentin ja managerin roolit erotetaan usein toisistaan. Ammattilaisurheilussa urheilijan agentti on henkilö, joka ensisijaisesti neuvottelee pelaajasopimuksia, siirtokorvauksia ja hoitaa kaikkea peliuraan liittyvä. Agentit voivat neuvotella myös kaupallisia sopimuksia mutta Suomessa agentit keskittyvät yleisimmin pelaajasopimuksiin ja pelaajan peliuran kehitykseen. Kansainväliset agentuurit hoitavat usein urheilijan asioita laajemmin, mutta Suomessa on vakiintunut malli, jossa agentit ja managerit ovat eri henkilöitä. Tämä johtuu osittain siitä, että eri lajeissa agenteille on asetettu koulutuksellisia ja lajiin liittyviä erityisvaatimuksia.
Suomessa on verrattain vähän kansainvälisen tason joukkueurheilijoita, joten maailmalla toimivien monilajisten agentuurien kaltaisia toimijoita ei ole syntynyt. Agentit keskittyvät pääsääntöisesti yhden lajin urheilijoihin. Kun suomalainen urheilija pyrkii kansainvälisille kentille, häntä saattaa edustaa kansainvälinen agentti ja agentuuri. Kansainvälisillä toimistoilla ei kuitenkaan välttämättä ole riittävää tuntemusta suomalaisesta kulttuurista ja toimintatavoista, joten urheilijan tiimissä on hyvä olla suomalainen manageri, joka toimii urheilijan luotettuna yhteyshenkilönä tiimin eri jäsenten välillä.
Esimerkkejä eri lajien agenttivaatimuksista:
FIFA (jalkapallo): Agentin on suoritettava FIFA:n koe ja rekisteröidyttävä kansallisen liiton kautta.
NBA (koripallo): NBPA (National Basketball Players Association) myöntää lisenssin, joka edellyttää taustatarkastusta ja kokeen läpäisyä.
NHL (jääkiekko): NHLPA sertifioi agentit, joiden on tunnettava kollektiivinen työehtosopimus (CBA).
Kaikissa lajeissa on myös erityissääntöjä alaikäisten pelaajien osalta. Agenttien tulee varmistaa, että pelaajan vanhemmat tai huoltajat ovat mukana päätöksenteossa.
2. Yksilölajien urheilijoiden manageri
Yksilölajien managereiden tehtävät ovat hyvin moninaisia ja riippuvat lajista. Alla kuvataan esimerkinomaisesti muutamia lajeja, joissa on tiettyjä lajikohtaisia erityispiirteitä tai vaatimuksia managereille.
Ammattinyrkkeily (WBC, WBA, IBF): Nyrkkeilijän managerin tulee rekisteröityä ja hankkia lisenssi kansalliselta tai kansainväliseltä nyrkkeilyliitolta. Sopimusmanagerit vastaavat muun muassa otteluiden järjestämisestä.
Kamppailulajit (esim. UFC): MMA-ottelijoiden managerien on oltava lisensioituja niiden osavaltioiden urheilukomissioiden kautta, joissa tapahtumat järjestetään.
Moottoriurheilu: Formula 1:ssä, MotoGP:ssä ja WRC:ssä manageri neuvottelee kuljettajasopimukset ja kaupalliset sopimukset tiimien ja sponsoreiden kanssa. Lisäksi manageri huolehtii rahoituksesta ja kilpailuohjelman suunnittelusta. Vaikka managerin ei tarvitse olla FIA:n alaisuudessa lisensioitu, hänen on tunnettava sopimusoikeus ja urheiluun liittyvät säännöt. Moottoriurheilussa kuljettajalla saattaa olla erikseen manageri urheiluun liittyen ja erillinen manageri hoitamaan kaupallisia asioita.
Ammattipyöräily: Union Cycliste Internationale (UCI) edellyttää, että ammattipyöräilijöiden agentit/managerit rekisteröityvät ja hankkivat UCI:n hyväksynnän.
Ammattilaistennis (ATP & WTA): Pelaajien edustajien on rekisteröidyttävä ATP:n tai WTA:n hyväksymäksi agentiksi ennen kuin he voivat neuvotella pelaajasopimuksia tai sponsoriehtoja.
E-urheilu: Vaikka e-urheilussa (esim. League of Legends, Dota 2, CS:GO) ei ole tiukkoja kansainvälisiä lisenssivaatimuksia, monilla suurilla turnausjärjestäjillä ja liigoilla (esim. Riot Games, ESL) on omat sääntönsä pelaajien edustajille.
Riippumatta lajista managerin on ymmärrettävä lajiin liittyvät lainalaisuudet ja noudatettava sen sääntöjä ja määräyksiä. Managerin tehtäviin kuuluu muun muassa kaupallisten yhteistyökumppanuuksien hankinta ja hallinta, sopimusneuvottelut, urheilijan brändin rakentaminen, mediasuhteiden hoitaminen ja urasuunnittelun strateginen ohjaus. Manageri auttaa urheilijaa varmistumaan siitä että kaikki tekeminen on taloudellisesti ja juridisesti kestävällä pohjalla. Ennen kaikkea managerin tehtävänä on huolehtia siitä, että urheilija voi keskittyä urheilemiseen.
3. Kilpailumanageri
Kilpailumanagerin rooli on keskeinen erityisesti yleisurheilussa ja muissa lajeissa, joissa huipputason kilpailuihin osallistuminen edellyttää virallista manageria. Esimerkiksi Timanttiliigaan osallistuvat yleisurheilijat tarvitsevat World Athleticsin hyväksymän lisensioidun kilpailumanagerin, joka toimii urheilijan ja kilpailujärjestäjien välisenä yhteyshenkilönä. Yleisurheilijalla voi siis olla erikseen kilpailumanageri ja kaupallinen manageri tai sama henkilö voi hoitaa kaikkia tehtäviä, mikäli hän erikseen on lisensoitu myös kilpailumanageriksi.
World Athletics (entinen IAAF) hallinnoi yleisurheilun kansainvälistä toimintaa ja asettaa tarkat säännöt ja vaatimukset kilpailumanagereille. Lisenssin saaminen edellyttää taustatarkastuksen läpäisyä sekä riittävää osaamista ja kokemusta. Lisenssin uusiminen edellyttää säännöllistä arviointia ja koulutusta.
Kilpailumanagerin tehtäviin kuuluu neuvotella urheilijan osallistumisesta kansainvälisiin kilpailuihin, sopia lähtörahoista ja palkkioista sekä hoitaa kilpailumatkajärjestelyitä. Lisäksi hän suunnittelee kilpailukalenteria tukemaan urheilijan uraa parhaalla mahdollisella tavalla.
4. Urheiluseuran tai -joukkueen manageri (General Manager / Sports Director)
Urheiluseuran tai -joukkueen manageri (tunnetaan myös nimellä General Manager, urheilutoimenjohtaja tai joukkueenjohtaja) vastaa seuran tai joukkueen urheilullisesta ja taloudellisesta menestyksestä. Tämä rooli on erityisen keskeinen joukkueurheilussa, kuten esimerkiksi jalkapallossa, jääkiekossa ja koripallossa, joissa pelaajien hankinta, sopimusneuvottelut ja budjetinhallinta ovat avaintekijöitä.
Manageri vastaa seuran tai joukkueen päivittäisestä operatiivisesta toiminnasta ja organisaation sujuvasta pyörittämisestä. Joissakin lajeissa myös taloudesta ja kaupallisesta toiminnasta. Managerin tehtäviin kuuluu muun muassa:
Pelaajahankintojen ja -siirtojen koordinointi
Pelaajien ja valmentajien sopimusten hallinta
Valmennustiimin työn seuraaminen ja siihen liittyvien päätösten tekeminen
Taloudellisen tasapainon varmistaminen ja palkkakattojen noudattaminen
Kilpailutoiminnan koordinointi ja tarvittavien resurssien (harjoitusfasiliteetit, varusteet) järjestäminen
Hallinnollisten velvoitteiden hoitaminen sekä sääntöjen ja määräysten noudattamisen valvonta
Mahdollisesti myös nuorisotoiminnan kehittäminen ja pelaajapolkujen jatkuvuuden varmistaminen
On tärkeää erottaa päävalmentajan ja managerin roolit toisistaan. Manageri keskittyy pitkäaikaisiin strategisiin päätöksiin ja talouden hallintaan, kun taas päävalmentaja vastaa päivittäisestä valmennuksesta, taktiikasta ja joukkueen pelisuorituksista.
Managerin rooli urheilun ytimessä
Urheilun managerin rooli on monipuolinen ja vaativa, ja se vaatii asiantuntemusta niin urheilusta, liiketoiminnasta kuin vaikkapa sopimusjuridiikastakin. Riippumatta siitä, onko kyse urheilijan henkilökohtaisesta agentista/managerista, kilpailumanagerista vai joukkueen general managerista, yksi asia on varma: managerin työ vaikuttaa suoraan urheilijan tai joukkueen menestykseen. Vaatimukset ja vastuut vaihtelevat lajeittain, mutta eettinen toiminta, sopimustuntemus ja pitkäjänteinen strategia ovat menestyvän managerin kulmakiviä lajista riippumatta.
Kirjoittaja Anu Helin on Suomen Urheilumanagerit ry:n varapuheenjohtaja ja Likel Oy urheilumanagerointiyrityksen perustaja. Hän toimii Lauri Markkasen, Awak Kuierin, Patrik Laineen, Anton Lundellin, Anni Penttilän, Robert Taylorin, Linda Sällströmin, Emma Kimiläisen, Olaus Alisen ja Aleksi Pulkkisen managerina.